Näin teet onnistuneen hotellivalinnan matkallesi

Matka lähestyy ja majoitus pitäisi varata. Hotellitarjontaa kohteessa riittää, mutta miten osaisi valita sen omalle reissulle parhaan majoitusvaihtoehdon? Miellyttävä ja omiin tarpeisiin sopiva majoitus on tietenkin tärkeä osa onnistunutta matkakokemusta. Epäonnistunut majoitusvalinta taas verottaa matkafiilistä harmillisella tavalla ja jättää vääjäämättä jälkensä reissumuistoihin. Mitä kaikkea siis kannattaa ottaa huomioon majapaikkaa valitessa?

Millainen matkaaja olet?

Hotellin ominaisuuksia tärkeämpiä ovat oikeastaan matkustajan ominaisuudet. Mikä sinulle matkustajana on tärkeätä ja mikä vähemmän merkityksellistä? Oletko mukavuudenhaluinen ja hotellin tarjoamia palveluja arvostava vai merkitseekö sinulle enemmän hyvä keskeinen sijainti ja helppous liikkua hotellilta sukkuloimaan kaupungille, tutustumaan kohteen nähtävyyksiin, ravintoloihin ja ostosmahdollisuuksiin?

Mitä enemmän aiot viettää aikaa hotellilla, sitä merkittävämmässä roolissa on huoneen viihtyisyys ja toimivuus. Huoneen varustelutaso kannattaa tarkistaa, löytyykö jääkaappi, vedenkeitin, ilmastointi ja tv. Tarvitsetko työpöydän tai arvostatko kaappitilaa?

Jos taas hotellilla käydään lähinnä nukkumassa, huoneen varusteluille ja hotellin palvelutarjonnalle ei tarvitse laittaa kovin suurta painoarvoa. Pienet yksityiskohdat huoneessa, kuten vaikkapa valaistus ja pistokkeiden määrä ja sijainti merkitsevät yllättävän paljon monenlaisten matkaajien viihtyvyydelle. Ladattavia laitteita kun kulkee matkailijan mukana entistä enemmän.

Omat kriteerit hotellille, sieltä saataville palveluille ja majapaikan sijainnille on hyvä siis linjata etukäteen ja laittaa jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen. Vähiten tärkeistä voi sitten tinkiä, kunhan tärkeimmät ominaisuudet toteutuvat.

Matkan tarkoitus ja tavoite?

Onko kyseessä rentoutumiseen tähtäävästä lomamatkasta, aktiivisemmasta nähtävyyksien bongailusta, kulttuuriin tutustumisesta vai kenties työmatkasta? Matkan tarkoitus suuntaa hotellityypin valintaa.

Lomailija arvostaa tavallisesti uima-allasta, kattavaa aamupalabufettia ja kenties huonepalvelua. Työmatkalainen taas toivoo mahdollisuutta rauhallisiin yöuniin, työpistettä ja nopeaa nettiyhteyttä. Perheen kanssa matkustavan kannattaa selvittää, miten hotellissa on huomioitu lapset ja millaisia lapsiperheelle suunnattuja palveluita on tarjolla. Yksin matkustavaa soolomatkailijaa voi kiinnostaa hotellin puitteet kohtaamisille ja luontevat mahdollisuudet viettää aikaa muiden hotellivieraiden kanssa.

Hotellin tai majapaikan tyyppi vaikuttaa majapaikan tunnelmaan. Jos kyseessä on suuri hotelliketju, palvelun tyyli ja yleinen tunnelma ovat erilaiset kuin pienemmässä perhehotellissa. Persoonalliset hotellin omistajat ja henkilökohtainen ote voi olla joillekin matkailijoille se majapaikan suola. Toiset taas arvostavat korkeatasoista palvelua ja tiettyjen laatustandardien täyttymistä niin huoneen tasossa kuin henkilökunnan toiminnassa. Kumpi linja miellyttää enemmän itseäsi?

Matkabudjetti luo raamin hotellivalinnalle

Matkan budjetti luo raamit sille, millaisten hotellien joukosta valinta lopulta tehdään. Hotellihakuja tehdessä kannattaa määrittää hintahaarukka samalla, kun syöttää muita hakuehtoja hakukoneeseen ja vertailla sitten kriteerit täyttävien joukkoon päässeiden kesken majoituksia.

Valitun hintaluokan sisältä kannattaa tietenkin pyrkiä löytämään sitä parasta ja sopivinta vaihtoehtoa omaan tarpeeseen ja saamaan vastinetta rahoilleen. Vertailemalla tarjolla olevia hotelleja määrätyn hintaluokan sisällä pystyy haarukoimaan suhteellisen nopeasti kiinnostavimmat hotellit, mitä käytössä olevalla budjetillaan voi saada. Arvioimalla sitten kunkin hotellin ominaisuuksia suhteessa majoitukselle asettamiinsa kriteereihin päästään jo lähelle osuvaa valintaa.

Tutustu hotelliarviointeihin

Valintaprosessin loppumetreille pääsee usein muutama potentiaalisin majapaikka. Mutta miten tehdä lopullinen valinta yhtä hyviltä vaikuttavien vaihtoehtojen joukosta? Varmistusta voi etsiä  hotellihakusivustoilta tai hotelliarviointisivustoilta, tutkimalla niihin jätettyjä matkailijoiden kokemuksia ja arviointeja. Omaa valintaa ei kannata täysin pohjata muiden mielipiteisiin, mutta vahvistusta omalle päätökselleen niistä voi kuitenkin etsiä.

Onnistuneen hotellivalinnan peruskaava: Linjaa toiveesi ja kriteerisi hotellin palveluille, sijainnille ja hinnalle sekä huoneen varusteluille. Etsi sitten niitä parhaiten vastaava vaihtoehto, joko netistä tai paikanpäältä käsin.

Hotellityöntekijöiden paljastuksia kulissien takaa

Hotellit ovat mielenkiintoisia paikkoja, joissa vallitsee oma hieman salamyhkäinen maailmansa. Voi vain arvuutella kaikkia niitä tarinoita, mitä hotellien asiakkaisiin ja hotellien vaiheisiin liittyy, kun miettii miten valtava määrä erilaisia ihmisiä niissä vuosien varrella majoittuu. Tavallinen hotellivieras ei osaa edes ajatella, miten majoitustoiminta näyttäytyy hotellissa työskentelevien silmin.

Kokeneille hotellityöntekijöille on kertynyt monenlaista luottamuksellista tietoa, tarinoita asiakkaista kuin muustakin hotellin kulissien takaisesta maailmasta. Osa näistä varjelluista salaisuuksista liittyy hotellien toimintakulttuuriin ja käytäntöihin, josta asiakkaat ovat monesti autuaan tietämättömiä. Nyt näistä kulissien takaisista käytännöistä on saatu julkisuuteen kiinnostavia tietoja ja viimeinkin myös vieraat pääsevät näihin hotellien panttaamiin tietoihin käsiksi. Seuraavassa koontia hotellityöntekijöiden kertomuksista:

Asiakkaan käytös voi vaikuttaa huoneen laatuun

Vastaanottovirkailijat ovat paljastaneet, että asiakkaan käyttäytyminen vastaanotossa voi johtaa joko paremman tai huonomman huoneen saamiseen. Hyväkäytöksinen ja kohtelias asiakas saatetaan palkita huoneella, jossa on parempi näköala, enemmän tilaa, uudempi sisustus tai muuta vastaavaa bonusta. Jos hotellissa on parempitasoisia huoneita vapaana, saatetaan miellyttäväkäytöksiselle asiakkaalle tarjota myös huoneen tason korotusta automaattisesti.

Henkilökuntaa tippaamalla palvelu paranee

Maailmalla tippauskulttuuri on vielä voimissaan. Hotellien vahtimestarit kertovat, että sopiva tippi ja palvelun taso kulkevat vääjäämättä käsi kädessä. Jos asiakas tarjoaa tippiä samalla, kun pyytää tietoja, vinkkiä tai palveluksia henkilökunnalta, on todennäköisempää, että asiakas saa paremman ja nopeamman palvelun sekä henkilökunnan verkostot käyttöönsä kuin silloin, jos tippiä ei tarjota.

Myös huonesiivooja huomioi tipin ja panostaa todennäköisesti huoneen siivoukseen tavanomaista paremmin.

Tiesitkö tämän huoneen siivouksesta?

Huoneiden siivoukseen on yleensä hyvin rajallinen aika käytössä ja tämän vuoksi kaikkea ei aina siivota ja pestä viimeisen päälle. Huoneessa olevat astiat ja hammasharjamukit ovat usein korkeintaan kevyesti huuhdeltuja, jos sitäkään. Vedenkeittimet saattavat niin ikään jäädä kokonaan pesemättä. Kaikki astiat kannattaakin pestä aina itse varmuuden vuoksi ennen käyttöä.

Kylpyammeet ja porealtaat voivat niin ikään olla huolimattomasti puhdistettuja. Tuolit ja sohvan päällysteet puhdistetaan harvoin ja yllättävän usein niillä on istuskeltu alasti. Vaikka lakanat vaihdetaankin säännöllisesti puhtaisiin, on hyvä tietää, että päiväpeitteet, peitot ja tyynyt pestään harvoin. Likaisin bakteeripesä huoneessa saattaa olla kuitenkin television kaukosäädin, niinpä sen puhdistaminen ennen käyttöä ei ole huono idea.

Tarkista minibaarin sisältö

Jos huoneessa on minibaari, kannattaa tuotteet tarkistaa ennen käyttöä. Välipalat, kuten suklaat ja suolapähkinät saattavat olla päiväyksiltään vanhoja. Pikkupullot sekä maksulliset vesipullot saattavat olla edellisen vieraan jäljiltä avattuja ja uudelleen esimerkiksi hanavedellä täytettyjä. Tarkistus kannattaa tehdä huoneeseen saavuttaessa, ettei mahdollisia toisen asiakkaan avaamia juomapulloja yritetä laskuttaa sinulta.

Hintaneuvottelut voivat tuottaa tulosta

Hotellit ovat yllättävän joustavia hintaneuvotteluissa aikoina, jolloin täyttöaste ei lähentele 100 %. Vastaanottovirkailijoilla on usein valtuudet antaa alennusta huoneen hinnoista hiljaisina ajanjaksoina.

Myös epäkohdista valittaminen saattaa johtaa alennuksen saamiseen tai huonetason korotukseen. Joidenkin hotellien henkilökunnalla on myös tietty budjetti, jota he voivat käyttää asiakkaiden tyytyväisyyden varmistamiseen tai tuohtuneiden lepyttelyyn. Se voi olla pieni hinta siitä, että asiakas ei levitä negatiivista kokemustaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Hyvin palveltu asiakas palaa todennäköisesti toistekin hotellin.

Hotelleissa usein majoittuvien kannattaa siis pitää mielessä nämä hotellihenkilöstön kertomat salaisuudet ja hyödyntää niitä jatkossa, parantaakseen tulevia majoituskokemuksiaan ja varmistaakseen palvelun tasoa.

Hotellibisnes ennen ja nyt

Hotellielinkeino on ollut yksi elinkeinoista jo 1800-luvulta, jolloin se astui majoituslaitosten ja kestikievareiden jalanjälkiin. Itse sana hotelli on sen sijaan ollut käytössä jo 1700-luvun lopulta, jolloin se Ranskassa otettiin käyttöön tarkoittamaan nykymuotoisia hotellipalveluja.

Suomessa ei vapaa-ajan matkailua juuri tunnettu ennen 1800-luvun loppupuolta, tällöin Suomen ensimmäiset kylpylät sekä erilaiset vapaa-ajan majoituspaikat aloittelivat toimintaansa suuremmissa kaupungeissa. Majoitustoiminta kehittyi vauhdilla käsi kädessä elintason nousun sekä kaupungistumisen kanssa, ja uudet liikennevälineet tekivät kotimaanmatkailusta yhä helpompaa ja jokaisen saatavilla olevaa.

Suomen hotellitoiminnan historiaa

Matkailun valtakunnallisena keskusjärjestönä alkoi vuonna 1887 toimia Suomen Matkailuliitto, jonka jäseninä oli yli 16000 harrastajaa. Liiton tarkoituksena oli herättää asukkaissa mieltymystä hotellitoimintaan ja kotimaan matkailuun. Matkailuliitto harjoitti Lapissa laajaa hotellitoimintaa ja teki isoja hotelli-investointeja siellä. Matkailuliiton kohteina oli Lapissa esimerkiksi Hotelli Pohjanhovi Rovaniemellä, ja matkailuhotellit Ivalossa, Kilpisjärvellä, Utsjoella, Pallastunturilla ja Hetassa.

Suomessa hotellitoimintaa häiritsi vuosien 1921-31 aikana kieltolaki, jonka voimassaoloaikana alkoholin myynti ei ollut sallittua. Pian lain kumoamisen jälkeen vuonna 1933 perustetaan jo ensimmäinen hotelli- ja ravintolakoulu, ja matkailuelinkeinon kehittäminen alkaa toden teolla. Tämä katkesi hetkeksi talvisodan alkuun ja sen päättymistä seuraavaan pula-aikaan, jonka vaikutukset oli pitkään nähtävissä suomalaisten kulutustottumuksissa.

Suomen ensimmäinen laatuhotelli, Klaus Kurki, avattiin vuonna 1939 ja se oli yleinen nähtävyys itämaisin matoin ja kristallikruunuin sisustettuna. Ravintoloiden ja hotellien suosio lisääntyi vauhdilla vuodesta 1947, kun tanssiminen ravintoloissa tuli sallituksi ja myöhemmin vuonna 1952, kun kesäolympialaiset toivat tuhansia olympiavieraita Helsinkiin. 1960-luvulle mentäessä oli Suomessa toiminnassa jo kaikkiaan 3983 majoitus- ja ravitsemusalan liikettä. Hotellien keskikäyttöaste oli noin 67 % ja ravintoloissa tarjoiltiin erityisesti wieninleikettä, lehtipihvejä ja pippuripihvejä.

1970-luvulle päästäessä alkoi hotellien ketjuuntuminen. Niitä muodostamalla pyrittiin luomaan kuvaa korkeatasoisesta ja laajasta hotelliverkostosta ja markkinointi auttoi tämän kuvan luomisessa. Tyypillisiä hotelliammatteja tuolloin olivat esimerkiksi saunottaja, hotellisihteeri, piccolo, keskusneiti, portieeri, pääemäntä ja hovimestari. Asiakkaat ottivat yhteyttä hotelliin normaalisti puhelimen ja telexin välityksellä.

Hotelleissa sijaitsevat saunat olivat suosittuja paikkoja kokouksille ja neuvotteluille. Kaikissa hotellihuoneista ei sen sijaan välttämättä löytynyt kylpyhuoneita tai edes omia vessoja, ja ravintoloissa aamiainen ei ollut nykyisen kaltainen buffet vaan se tarjoiltiin pöytiin ns. kahviaamiaisena. Hotellien markkinointi myöskään ei ollut samanlaista mielikuvin toimimista kuin nykyään. Yleensä hotellit esiteltiin yhteystietoineen ja huonemäärineen, lisäksi siellä kerrottiin hinnat. Kuvia tai tunnelmaa luovia tekstejä oli tuon ajan mainonnasta turha etsiä.

Suomen hotellitoiminta tänään

Edelleenkin hotellien ydintuote on majoituspalvelut, lisäksi usein huoneen hintaan kuuluu myös aamiainen. Erilaisia palveluita on kehitetty tukemaan hotellien markkinointia ja nämä voivat asiakkaita ohjailla heidän tehdessä valintoja. Hotelli voi tarjota esimerkiksi ohjattuja retkiä tai liikuntapalveluita, ja palveluja kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat viihtyisivät hotellissa paremmin ja palaisivat sinne uudelleen. Jotkin hotellit puolestaan hakevat eroa hinnalla, jolloin ne yleensä tarjoavat vain välttämättömät palvelut, ja esimerkiksi vastaanottoa ei välttämättä ole lainkaan, tai muutakaan palveluhenkilökuntaa.

Suomen hotelleilla ei ole käytössä kansainvälisesti matkaajille tutuksi tullutta tähtiluokitusjärjestelmää, eli täällä ei voi valita esimerkiksi viiden tai kolmen tähden hotelleja, vaan on tutustuttava hotelliin ja sen palveluihin itse tarkemmin tai annettava esimerkiksi erilaisten hakukoneiden tehdä luokittelu puolestasi ja näin helpottaa hotellin valintaa.