Hotellielinkeino on ollut yksi elinkeinoista jo 1800-luvulta, jolloin se astui majoituslaitosten ja kestikievareiden jalanjälkiin. Itse sana hotelli on sen sijaan ollut käytössä jo 1700-luvun lopulta, jolloin se Ranskassa otettiin käyttöön tarkoittamaan nykymuotoisia hotellipalveluja.

Suomessa ei vapaa-ajan matkailua juuri tunnettu ennen 1800-luvun loppupuolta, tällöin Suomen ensimmäiset kylpylät sekä erilaiset vapaa-ajan majoituspaikat aloittelivat toimintaansa suuremmissa kaupungeissa. Majoitustoiminta kehittyi vauhdilla käsi kädessä elintason nousun sekä kaupungistumisen kanssa, ja uudet liikennevälineet tekivät kotimaanmatkailusta yhä helpompaa ja jokaisen saatavilla olevaa.

Suomen hotellitoiminnan historiaa

Matkailun valtakunnallisena keskusjärjestönä alkoi vuonna 1887 toimia Suomen Matkailuliitto, jonka jäseninä oli yli 16000 harrastajaa. Liiton tarkoituksena oli herättää asukkaissa mieltymystä hotellitoimintaan ja kotimaan matkailuun. Matkailuliitto harjoitti Lapissa laajaa hotellitoimintaa ja teki isoja hotelli-investointeja siellä. Matkailuliiton kohteina oli Lapissa esimerkiksi Hotelli Pohjanhovi Rovaniemellä, ja matkailuhotellit Ivalossa, Kilpisjärvellä, Utsjoella, Pallastunturilla ja Hetassa.

Suomessa hotellitoimintaa häiritsi vuosien 1921-31 aikana kieltolaki, jonka voimassaoloaikana alkoholin myynti ei ollut sallittua. Pian lain kumoamisen jälkeen vuonna 1933 perustetaan jo ensimmäinen hotelli- ja ravintolakoulu, ja matkailuelinkeinon kehittäminen alkaa toden teolla. Tämä katkesi hetkeksi talvisodan alkuun ja sen päättymistä seuraavaan pula-aikaan, jonka vaikutukset oli pitkään nähtävissä suomalaisten kulutustottumuksissa.

Suomen ensimmäinen laatuhotelli, Klaus Kurki, avattiin vuonna 1939 ja se oli yleinen nähtävyys itämaisin matoin ja kristallikruunuin sisustettuna. Ravintoloiden ja hotellien suosio lisääntyi vauhdilla vuodesta 1947, kun tanssiminen ravintoloissa tuli sallituksi ja myöhemmin vuonna 1952, kun kesäolympialaiset toivat tuhansia olympiavieraita Helsinkiin. 1960-luvulle mentäessä oli Suomessa toiminnassa jo kaikkiaan 3983 majoitus- ja ravitsemusalan liikettä. Hotellien keskikäyttöaste oli noin 67 % ja ravintoloissa tarjoiltiin erityisesti wieninleikettä, lehtipihvejä ja pippuripihvejä.

1970-luvulle päästäessä alkoi hotellien ketjuuntuminen. Niitä muodostamalla pyrittiin luomaan kuvaa korkeatasoisesta ja laajasta hotelliverkostosta ja markkinointi auttoi tämän kuvan luomisessa. Tyypillisiä hotelliammatteja tuolloin olivat esimerkiksi saunottaja, hotellisihteeri, piccolo, keskusneiti, portieeri, pääemäntä ja hovimestari. Asiakkaat ottivat yhteyttä hotelliin normaalisti puhelimen ja telexin välityksellä.

Hotelleissa sijaitsevat saunat olivat suosittuja paikkoja kokouksille ja neuvotteluille. Kaikissa hotellihuoneista ei sen sijaan välttämättä löytynyt kylpyhuoneita tai edes omia vessoja, ja ravintoloissa aamiainen ei ollut nykyisen kaltainen buffet vaan se tarjoiltiin pöytiin ns. kahviaamiaisena. Hotellien markkinointi myöskään ei ollut samanlaista mielikuvin toimimista kuin nykyään. Yleensä hotellit esiteltiin yhteystietoineen ja huonemäärineen, lisäksi siellä kerrottiin hinnat. Kuvia tai tunnelmaa luovia tekstejä oli tuon ajan mainonnasta turha etsiä.

Suomen hotellitoiminta tänään

Edelleenkin hotellien ydintuote on majoituspalvelut, lisäksi usein huoneen hintaan kuuluu myös aamiainen. Erilaisia palveluita on kehitetty tukemaan hotellien markkinointia ja nämä voivat asiakkaita ohjailla heidän tehdessä valintoja. Hotelli voi tarjota esimerkiksi ohjattuja retkiä tai liikuntapalveluita, ja palveluja kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat viihtyisivät hotellissa paremmin ja palaisivat sinne uudelleen. Jotkin hotellit puolestaan hakevat eroa hinnalla, jolloin ne yleensä tarjoavat vain välttämättömät palvelut, ja esimerkiksi vastaanottoa ei välttämättä ole lainkaan, tai muutakaan palveluhenkilökuntaa.

Suomen hotelleilla ei ole käytössä kansainvälisesti matkaajille tutuksi tullutta tähtiluokitusjärjestelmää, eli täällä ei voi valita esimerkiksi viiden tai kolmen tähden hotelleja, vaan on tutustuttava hotelliin ja sen palveluihin itse tarkemmin tai annettava esimerkiksi erilaisten hakukoneiden tehdä luokittelu puolestasi ja näin helpottaa hotellin valintaa.